torstai 29. syyskuuta 2011

Se tunne, kun astut kauppaan ja toivot olevasi miljonääri!

Tämä tunne tuli varsin tutuksi Rivièra Maisonin lippulaivaliikkeessä käydessäni. Tuntui kuin olisi astunut maanpäälliseen taivaaseen. Ja olisin halunnut siitä taivaasta useammankin palasen kotiini. Liike oli sisustettu kodinomaiseksi tilaksi, jossa kaikki oli hyvin esillä houkuttelevan näköisesti. Tilaa oli liikkua jopa lastenvaunujen kanssa eikä liiketila siltikään jäänyt tyhjänoloiseksi tai valjuksi. Kaikelle oli oma paikkansa.

Ja meiltä löytyi paikka uudelle naulakolle. Ihanalle naulakolle.



Ja seuraavana ostoslistalla on kaksi kappaletta Candle Jug sekä Woodbury Candlestick kynttilänjalkoja. Edellisten osalta sattui hyvä tuuri, kun viikonlopuksi on luvattu Candle Jugeja kaksi yhden hinnalla syksyn malliston saapumisen kunniaksi. Ihanaa!

Kuva: Rivièra Maison

Kuva: Rivièra Maison

Toki liikkeessä on paljon muutakin haluamisen arvoista, kuten aiemmin mainitsemani pöytävalaisin mutta kaikkea ei voi saada kerralla, etenkään kun ostoslistoja on muihinkin ihaniin kauppoihin.

Lottovoittoa siis odotellessa :)

-Hansu

PS. Suosittelen lämpimästi kaikille Rivièra Maisonia, ihan jo pelkästään tunnelman osalta!


tiistai 27. syyskuuta 2011

Amanda B - Rakkaudesta sisustamiseen

Löysin jokin aikaa sitten ihan sattumalta Facebookista Amanda B-collection sivut ja ihastuin aivan täydellisesti heidän tuotteisiinsa. Juuri sitä tyyliä mitä minun makuni edustaa, romanttista ja paikoittain merihenkistä. Tuotteet ovat edullisia ja tuotevalikoimaa on laidasta laitaan - huonekaluista servetteihin. Facebook sivujen kautta löysin heidän verkkokauppaansa ja siitä se ajatus sitten lähti.

Allaolevia tyynyjä on ainakin pakko saada. 




Ja tämä olisi myös ihana


sekä tämä


Kaikki kuvat Amanda B

Ei siis muuta kuin tilausta tekemään ;)

- Hansu



maanantai 26. syyskuuta 2011

Olipa kerran ompelukone!

Sain vuosia sitten ensimmäisen ompelukoneeni äidiltäni joululahjaksi. Se palveli uskollisesti aikansa, kunnes innostus ompelemiseen laantui. Kone siirtyi komeron nurkkaan ja jäi sinne määrittelemättömäksi ajaksi. Tänä vuonna odottaessani poikaamme, alkoi innostus nostelemaan taas päätään. Aikaa ja kiinnostusta riitti mutta ilmeisesti ommpelukoneeni oli loukkaantunut aiemmasta totaallihylkäämisestä niin, että kaivaessani konetta esille huomasin sen olevan rikki puolan kohdalta niin, ettei sitä pystyisi korjaamaan. Koneeni teki siis itsemurhan :D
Onnekseni Hobby Hallilta löytyi pelastukseni ja mies kiikutti mammalle työvuoronsa jälkeen upouuden ompelukoneen. Siinä sitten istuttiin peffa tanassa ja ommeltiin, ommeltiin ja ommeltiin.


Tuloksena oli tilkkutäkkiä, pehmolelua ja tyynynpäällistä... 





Ompelukone on tällä hetkellä pakon sanelemana syyslomalla, sillä 5 vuotias tytär, 6 viikkoinen poika sekä lähestyvät ristiäiset ovat varanneet kalenterini päivistä noin 100%. Kankaita se ei silti estä minua hamstraamasta.





Kunhan ristiäiset on hoidettu, niin ompelukone pääsee taas kunniapaikalle huristelemaan.

- Hansu

sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Keittiö on kodin sydän!

Tai niin sanotaan. Toki meilläkin keittiössä tapahtuu ja perhe on koossa usein keittiön pöydän äärellä mutta sydämeksi voisi kutsua unelmiensa keittiötä. Minulle se olisi viehättävän rintamamiestalon lämpöisessä suojassa, jossa keittöllä olisi potentiaalia todella olla se kodin sydän. Me nyt ei kuitenkaan omakotitaloa asuteta vaan tätä vuokrakolmiota niin mahdollisuuksia on rajallinen määrä. Minä kuitenkin viihdyn keittiössämme. Ja niin tuntuu viihtyvän muutkin perheemme jäsenet, eläimet mukaan lukien. 

Alkujaan keittiöön vaan roiskaistiin puolihuolimattomasti pöytä ja kuusi tuolia. Sittemmin alkoi kuitenkin mietityttämään, että miksi kerrostalon keittiön pitäisi olla aina se perusmallinen, mielikuvitukseton koppero. Siellä tehdään muutakin kuin vain syödään. Meillä pöytää käytetään laidasta laitaan, ruokailusta ompelutasoon ja tietokonepöytään. 

Pöytänä meillä toimii Ikeasta aikoinaan ostettu kuuden hengen massiivipuinen pöytä, jonka nimeä en hyvällä tahdollakaan muista. Vuosien käytön jälkeen pöytälevy alkoi näyttämään väsähtämisen merkkejä ja minä aloin väsähtämään pöydän pyökkiseen väriin. Joten ei muuta kuin hiomakone käyntiin ja kiiltävä valkoinen pinta peliin. 

Tuoleina meillä oli myös Ikean valkoiset puutuolit. Kauniit mutta valitettavan huonossa kunnossa, edes tuunattavaksi. Näin tuli eteen siis myös tuolien vaihto. Valkoisen pöydän myötä alkoi myös sisustusmaku muuttua eri suuntaan kuin aiemmin ja hetken harkinnan jälkeen tuoleiksi valikoituivat Iskun Helenet. Kerrankin oli onnenkantamoinen olkapäällä, kun törmäsin lähes käyttämättömiin tuoleihin nettimarkkinoilla huikeaan 80 euron hintaan. Tuoleja oli 4 kpl ja suunnitelmissa oli käydä Iskusta hakemassa kaksi tuolia lisää mutta ne osoittautuivatkin kovin massivisiksi eikä kuutta tuolia ollisi saatu mahtumaan pöydän ympärille muutoin kuin moottorisahan avulla.

Tästä lähdettiin...

... ja tähän päädyttiin.

Neljä tuolia oli kuitenkin aivan liian vähän, joten suunnitelmiin oli tehtävä jonkinlainen muutos. Olin aina haaveillut puusohvasta mutten ole koskaan vienyt haavetta toteutusasteelle. Onneksi synttärini kolkutteli ovella ja sain idean pyytää mieheltä lahjaksi puise sohvan, jos sellainen sopiva kohdalle sattuisi. Ja sattuihan se!

Huuto.netissä oli myynnissä vaniljan värinen puinen sohva, jonka kyljessä koreili teksti "The Old Bed". Rakkautta ensisilmäyksellä, sanon minä! Näin ukkoseni lähti kiltisti noutamaan mamman päähänpistoa uuteen kotiin. 

Muutamia tyynyjä + istuinpehmuste ja tulos on tämä:

Niin alkoi keittiömme muodostua. 



Ei ehkä kodin sydän mutta vähintääkin aortta ;)

- Hansu

lauantai 24. syyskuuta 2011

Valoa tunnelin päässä!

Ei, en ole saanut mitään elämän ja kuoleman välistä rajakokemusta vaan kyseessä on valaisimen hankinta eteiseen. Kattovalaisin sieltä jo löytyykin, kiitos Ikean löytöpisteen ja siellä yksinään puoleen hintaan köllötelleen Fuga-valaisimen. Eteisen lipasto huutaa kuitenkin omaa valaisintaan, sillä nykyinen ja vain väliaikaisesti sinne sijoitettu valaisin on kauneudestaan huolimatta hieman liian hyökkäävä kyseiseen tilaan kokomustan värinsä kanssa. Nyt hakusessa onkin siis valaisin joka saa olla suuri ja näyttävä mutta väritykseltään vaalea, lasiset ja hopeiset kiinnostavat eniten.

Ikeassa on muutama varteenotettava vaihtoehto, kuten tämä Jonsbo Oröd - valaisin. Varjostin ei miellytä tämän naisen silmää miltään osin mutta sen vaihtaminen toiseen ei ole ongelma eikä mikään.

Kuva: Ikea


Toinen ihastus on Rivièra Maisonin Modern Meets Classic-valaisin, joka ehkä muotokieleltään sopisi paremmin eteiseemme. Varjostimen väri olisi kuvasta poiketen valkea. Tämä täytyy kuitenkin tarkistaa ihan livenä. Onneksi huomenna on tiedossa pieni shoppailuretki Rivièra Maison liikkeeseen Helsinkiin.

Kuva: Rivièra Maison


Pentikiltä löytyy myöskin muutama aivan ihastuttava valaisin, kuten  Rondo ja Manhattan mutta ne ei ehkä ole kuitenkaan täydellisiä tarkoitettuun tilaan, koska kaikki valaisimet joihin olen mieltynyt ovat pelkistetyn pyöreitä. Valaisimet ovat myös aika siroja vaikka alla oleva Rondo niistä massiivisin onkin.


Kuva: Pentik


Toki kauniita valaisimia löytyisi vaikka millä mitoin ja yksi niistä on kauan himoitsemani Kartellin Bourgie kirkkaana mutta tämä valaisin on ehdottomasti liian koristeellinen niin ahtaaseen tilaan.

Kuva: Kartell


Näihin kuviin ja tunnelmiin, valaisin eteiseen on joka tapauksessa pakkohankinta!

- Hansu

perjantai 23. syyskuuta 2011

Mi casa es su casa!

Mietin pitkään näitä aloitussanoja. Niiden tuli olla jotain nokkelaa ja houkuttelevaa mutta aivot ei kuitenkaan tuota toivottua tulosta. Ei vaikka kuinka koitan puristaa jotain humoristista näppäimistöstä ulos. Ehkä siis kerron ensin jotain itsestäni.

Olen 28 vuotias vuonna 2006 syntyneen tyttölapsen sekä 2011 syntyneen poikalapsen äiti Espoosta. Kotinamme toimii vuokrakolmio aivan Leppävaaran tuntumassa. Perheeseemme kuuluu lasten lisäksi myös mieheni ja kaksi koiraa sekä kolme kissaa. Vilskettä ja vilinää siis riittää. 

Blogini tulee sisältämään meidän perheemme elämää mutta ennen kaikkea se sisältää intohimojani - sisustusta ja käsitöitä ompelusta askarteluun ja tuunaukseen, ehkä joskus saattaa muutama leivonnainenkin eksyä joukkoon. 

Rakastan rappioromantiikkaa ja valkoisia unelmia. Tässä kohtaa täytyy huomauttaa, että blogini tulee kuitenkin poikkeamaan monesta muusta samanlaisesta, sillä asumme vuokralla. Tämä rajoittaa unelmiani moninkin osin, sillä asuntomme seinissä ei nähdä toinen toistaan hienompia tapetteja eikä keittiömme odota mullistavaa remonttia. Tämä ei silti estä minua tekemästä esteettisesti kaunista kotia... kotia, johon päästän nyt teidätkin vierailulle!

Benvenuto!