Sisäänkäynti peilaa koko talon tunnelmaa. Sen on oltava kutsuva, tervetulleeksi toivottava ja miellyttävä. Kun meidän taloon astuu sisälle, astuu ensimmäiseksi kuistille. Kesällähän se jo rempattiin; lattiamatto vaihdettiin, paneelit maalattiin ja uudet valkoiset, korkeaprofiiliset lattialistat löysivät paikalleen. Se on kuitenkin siitä asti ollut ns. tyhjillään eli pelkkänä varastona milloin millekin. Samoin ikkunoista on nähnyt suoraan sisälle ja vaikka kuistilla nyt ei varsinaisesti mitään elämää eletäkään niin siitä silti kuljetaan yläkertaan. Usein siitä kuljetaan silloin kun vaatetusta ei juurikaan ole; lasten mennessä nukkumaan, niiden yöllä herätessä ja aamulla kun lapset heräävät. Ja mikäs siinä pikkarit ja toppi päällä juostessa mutta naapurit ei ehkä tykkää katsella kun mamma kirmailee kalsareissaan pitkin kämppää.
Vanhassa asunnossamme sohvalla oli pelkkä peitto pehmikkeenä mutta täältä löytyi vintiltä kaksi vaahtomuovipatjaa, joista toinen koki eilen karun kohtalon, kun se pilkottiin sohvalle sopivaksi. Muutaman tyynyn aion sohvalle vielä noiden kuvassa näkyvien kahden lisäksi hankkia mutta tunnelma alkaa olemaan jo aika mukava. Kattovalo (ei näy kuvassa) pitää myöskin vaihtaa mutta se jääköön sähkömiehelle, tuo vanha kun on aika epämääräinen viritys :D
Jotenkin siis päästy taas asioissa eteenpäin, kiitokset tsempeistä kaikille <3
- Hansu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kakista ulos vaan :)